Huomaa! Sivut ovat testivaiheessa, joten ongelmia voi vielä löytyä, jos näin on, ilmoitathan asiasta foorumiin.

G3A3 Sakemannikivääri

Projekti: Heckler & Koch G3A3

HISTORIAA

Moderni rynnäkkökivääri sai alkunsa saksalaisten toisen maailmansodan aikana kehittämästä StG 44 (SturmGewehr 44) kivääristä. Ase oli monella tapaa aikaansa edellä - muun muassai patruunansa osalta. Ase käytti 7.92x33mm Kurz-ammusta joka oli välimuoto konepistooleissa käytetyn 9mm patruunan ja täysimittaisen - liiankin tehokkaan - kivääriammuksen välillä. Ammus tarjosi huomattavasti paremman kantaman ja tarkkuuden kuin konepistooleilla pystyttiin saavuttamaan mutta ase oli kuitenkin vielä hallittavissa sarjatulella.

Stg 44:n jatkokehitelmä oli Mauserin suunnittelema Stg 45 jota ehti sodan aikana vain prototyyppiasteelle. Sodan jälkeen Mauserin insinöörejä siirtyi Espanjaan ja StG 45 teknologiaan käytännössä täysin perustuva CETME-kivääri sai alkunsa. Asetta kokeiltiin usealla eri patruunalla mutta lopulta päädyttiin hiljattain standardisoituun 7.62x51mm NATO ammukseen. Syy miksi tähän päädytiin oli suurelta osin poliittinen. USA ja NATO ottaisi brittien suositteleman FN FAL kiväärin käyttöönsä - kunhan se muutettaisiin käyttämään jenkkien toivomaa 7.62x51mm ammusta. Sopimus toteutui puoliksi: 7.62x51mm NATO ammus standardisoitiin - mutta jenkit päättivät lopulta varustaa joukkonsa M14 kiväärillä.

FN FAL päätyi kuitenkin usean muun NATO-maan käyttöön - ja aluksi myös Saksan armeijalle G1 tyyppimerkinnällä. Kuitenkin, G1 lisenssiongelmien takia ja juuri perustetun Bundeswehrin ( Länsi-Saksan armeija) myötä kiinnostus CETME-kivääriin palasi. Heckler & Koch sai lisenssin (ja myöhemmin täydet oikeudet) ja CETME:stä jalostettiin G3.

Vaikka terminä ei täysin virallinen - niin yleensä G3:sta (kuten myös esimerkiksi M14:stä ja FN FAL:ista) käytetään nimitystä "taistelukivääri". Taistelukivääriksi mielletään itselataava ase joka käyttää täysimittaista kiväärikaliiberin ammusta. Taistelukiväärin mahdollinen sarjatulimahdollisuus on lähinnä kuriositeetti, järeät aseet ovat vaikeasti hallittavia sarjatulella ja soveltuvatkin parhaiten kertalaukauksella ammuttavaksi jolloin niiden tarkkuus pääsee oikeuksiinsa.

G3A3 on G3:n parhaiten tunnettu versio. Siinä on H&K:lle tyypillinen rumpumallinen takatähtäin, kiinteä muovinen takatukki ja etukädensija. Etukädensija voi olla kapeaa mallia tai alaspäin levenevää mallia johon voidaan kiinnittää etujalat.


Aito Heckler & Koch G3A3 kapeammalla etukahvalla.

AIRSOFT G3

Airsoft-versioita G3:sta on rajatusti. Täysmetallinen versio löytyy Classic Armyltä mutta sen saatavuus on huono - sitä löytyy vain käytettynä. Jing Gong valmistaa muovista Maruihin perustuvaa versiota jonka valitsin tähän projektiin - enkä vähiten halvan hintansa ja helpon saatavuutensa takia. Toinen vaihtoehto olisi tietenkin ollut metsästää sopiva valmis käytetty mutta osaltaan tässä aseessa kiehtoi pienimutoisen projektin ja rakentamisen mahdollisuus. Jing Gong aseita löytyy useimmista airsoft-liikkeistä. Aseesta on kolme versiota mutta erot ovat lähinnä etukahvassa - kapea, levenevä etujaloilla sekä RIS-versio. Lisäksi on olemassa kuvitteellinen lyhyt G3 SAS sekä oikeassa elämässä harvinaisuudeksi jäänyt MC51 karbiiniversio.

AIRSOFT-METALLIOSIEN HANKINTA JA SOVITUS

Metalliosia on G3:een olemassa mutta niiden saatavuus on nykyään aika heikkoa. Pientä metsästämistä ne vaativat ja useimmissa paikoissa myydään nykyään eioota. Itse hankin ja löysin seuraavat metalliosat:
-G&G metallinen ylärunko (http://www.redwolfairsoft.com)
-Classic Army kaasuputki (http://www.uncompany.com)

Jing Gongissa myös alarunko on muovia - sitä en ole vielä metallisena onnistunut löytämään. Yksi mahdollinen paikka josta löytää G3:n metalliosia on Den Trinity (http://www.dentrinity.com) mutta omia kokemuksia kaupasta ei ole.

Metalliosien sovituksesta ei juuri jutun juurta irtoa. Normaaliin airsoft-tapaan hieman viilaamista tarvittiin mutta loppujen lopuksi yllättävän kivuttomasti asiat sopivat toisiinsa.


G&G:n magnesiumrunko on yllättävän kevyt eikä lisää aseen painoa juurikaan. Huono juttu jos tavoitellaan autenttisuutta - mutta pidemmissä peleissä asia ei varmasti haittaa.


Classic Armyn kaasuputki. Sekä runko että putki on maalattu uudestaan mutta maali on jo kulunut käytössä.

AIRSOFT-MUOVIOSIEN HANKINTA JA SOVITUS

Airsoft-muoviosia aseeseen ei juurikan tarvinnut hommata. Varsinaiset muoviosat - eli takatukki ja kädensija kun oli alusta asti tarkoitus vaihtaa aitoihin. Mutta uusi kahva tuli kuitenkin tarpeeseen, G&P:n kahva on alkuperäistä huomattavasti jämäkämpi, paremmin mitoitettu (moottorin ja johtojen reiät) sekä siinä on metallikierteet moottorin päätylevylle. Lisäksi se on viimeistelyltään ja materiaaliltaan selkeästi laadukkaampi. Kahva löytyi Ehobbyasiasta (http://www.ehobbyasia.com)


G&P:n pistoolikahva on viimeistelyltään hyvin lähellä aitoa.

AITOJEN MUOVIOSIEN SOVITUS

Alusta lähtien idea oli että aseeseen sovitetaan aidot muoviosat. Niitä on hyvin saatavilla - ja varsin kohtuulliseen hintaankin vielä (http://www.zib-militaria.de). Zib-militariasta löytyy paljon myös aidon G3:n metalliosia.


Aidon G3 kiväärin muoviosat mustana. Osia on saatavana myös oliivinvärisenä. Pistoolikahvaa ei käytetty tässä konversiossa.

Kädensijan asennuksesta
Kädensija on kohtuu helppo, sahalla ja viilalla selviää. Dremelillä olisi vielä nopeuttanut hommaa. Kädensija vaatii hieman lyhentämistä ja lisäksi kovertamista takareunan sisäpuolelta. Kädensijan saa istumaan todella jämäkästi.


Etukädensijaa on hieman lyhennetty ja koverrettu.

Takatukin purkaminen
Takatukki onkin sitten hieman konstikkaampi. Ensinnäkin, kaikki ruuvit on erittäin tiukassa kiitos ruuvilukitteen. Takatukin takatulppa on myös yllättävän tiukassa. Ruuvipenkki tulee tarpeeseen, yksin sitä on muuten vaikea saada irti. Se on kiinni leuoilla kahden metallitangon ympärillä (pyöreät osat tukin kyljessä). Linkki ja kuva selventämään asiaa: http://mg-42.net/G3_buttstock.htm

Tukin kiinnikkeessä oleva rekyylijousi täytyy myös porata irti.

Takatukin asentaminen
Sen jälkeen kun takatukki on osissa, sinulla on kaksi vaihtoehtoa - käyttää joko airsoft takatukin kiinnikettä tai aidon takatukin mukana tullutta kiinnikettä. Molemmat tavat vaativat askartelemista.Omaan aseeseeni viritettiin aito takatukki kokonaisuudessaan. Ongelma aidossa kiinnikkeessä on se että se on keskeltä sisennyksien kohdalta liian kapea. Takatukin kiinnikkeen sisennykset otettiin auki ja laitettiin takaisin umpeen siten että perä menee airsoft-pyssyyn. Tämä homma vaatii vähän järeämpää työkalua joten siihen ei kannata ryhtyä jos aseina on vain viila ja vastaavat. Kun sovitus oli tehty, viimeisen siistimisen tein kemiallisella metallilla. Lopputulos ei ihan vastaa aitoa mutta ajaa kuitenkin asiansa.


Aito takatukin kiinnike. Ylin reiässä on ollut rekyylijousi joka on porattu irti. Leveimmässä kohtaa olevat sisennykset on muokattu siten että kiinnike menee airsoft-aseen runkoon moitteetta. Kuten näkyy niin johdoille on hyvin tilaa.

Takatukki käytännössä
Akun suhteen perään mahtuu noin 20cm pitkä AK-mallinen tikkuakku sekä monet Li-Po-akut. Takatulpasta täytyy porata ylempi hauenleuka irti (samalla toista kannattaa löystyttää, muuten akkutilaan pääseminen on yhtä tuskaa - omastani porasin loppujenlopuksi molemmat irti) ja katkaista perän läpi poikittain kulkeva tappi. Nämä työvaiheet onnistuvat ihan porakoneella ja rautasahalla. Aseeseeni tuli Turnigyn noin 17x2x2 cm kokoinen 11.1V Li-Po akku joita saa Tradesoftista (http://www.tradesoft.fi).


Perinteinen large-akku ei aitoon perään mahdu - johtuen hihnakiinnikkeestä joka vie noin puolet akkutilan syvyydestä. Mutta AK-tikkuakut - erityisesti Li-Po-akut - mahtuvat perään hyvin.


Akun lisäksi tilaa on johdoille ja mosfetille hyvin.


Aito takatukki tekee ihmeitä aseen yleiselle olemukselle.

- - - - - - - - - -


Ase tämänhetkisessä kuosissaan. Projekti on hyvällä mallilla mutta kuitenkin vielä kesken.

- - - - - - - - - -

SISÄOSAT

Samoin kuten aitojen osien sovittaminen, aseen yksi lähtökohdista oli myös se että siitä pitäisi tulla erittäin varmatoiminen ja pätevä peli myös semillä pelattaessa. Varsinaista semiautomaattista tarkkuuskivääriä en aseesta halua koska alkuperäinenkään ei sellainen ole joten lähdöt tulee pidettyä normaaleissa sarjatulirajoissa.

Piippu ja hoppi
G3:n piipun pituus on harvinaisempi 469mm, yleisesti tarvikevalmistajilta löytyy lähimpänä pituutena AK-mittainen 455mm. Piipuksi valikoitui Prometheus EG 6.03mm piippu jotaa saa myös juuri 469mm pituisena. Kannattaa huomata että Prometheukselta kannattaa valita nimenomaan parempi EG-sarjan piippu. Hoppikumina on Guarderin läpinäkyvä.

Hoppiyksikkö on alkuperäinen Jing Gongin hoppiyksikkö. Tämän lisäksi vaihtoehtoja on kaksi - Classic Army - joka ilmeisesti vaatii jonkinverran rungon muokkausta mikäli aikoo sovittaa johonkin muuhun kuin Classic Armyn aseeseen - sekä Maruin oma hoppiyksikkö. Maruin hopin ongelma on että sitä ei enää saa mistään muuten kuin käytettynä.


Prometheuksen piippu. Kuvassa oleva hoppiyksikkö on Marui mutta aseeseen jäi kuitenkin Jing Gongin alkuperäinen hoppi joka tuntui istuvan aseeseen paremmin.

Rataslaatikko ja moottori
Rataslaatikon suhteen päädyin pitkällisen pohdinnan jälkeen Lonexin valmisboxiin. Lonexia myy Suomessa Tradesoft (http://www.tradesoft.fi). Lonex vaikutti valmistajana laadukkaalta ja tarjosi valmiin kokonaisuuden M120 vireillä. Kiinaosien sovitus kiinaboxiin olisi kuitenkin aina hieman arpapeliä - ja vaikka Lonexin boxi ei ollut halvimmasta päästä niin suhteessa kohtuuhintaisten viriosavalmistajien (esim. SHS) osien ostaminen erikseen olisi tullut loppujenlopuksi lähes samanhintaiseksi tai jopa kalliimmaksi, riippuen vähän olisiko hankkinut myös uudet rataslaatikon kuoret.


Lonex gearbox paikallaan. Kuvassa oleva alarunko on Jing Gong, mutta se on nyt vaihtunut Maruin vastaavaan.

Moottoriksi tuli niinikään Lonexin tuote - tarkemmin malli Titan A2 High Torque. Vääntömoottorilla, mosfetilla ja järeällä 11.1V lipolla saavutetaan lyhyt liipasinviive joka on pääasiassa semillä pelattavassa aseessa tärkeä juttu. Viivettä pystyisi vielä petraamaan high speed-rattailla mutta en ole nyt ainakaan vielä kokenut vaihtoa ajankohtaiseksi. Luonnollisesti sarjatuli on myös näillä eväillä pirteä - mutta se ei ole se juttu tässä pyssyssä.


Lonex Titan A2 High Torque moottori löysi nopeasti tiensä paikalleen joten kuvaan pääsi vain myyntipakkaus.

Mosfet
Mosfet (AGFET PWM R3 aktiivijarrulla) löytyi Tradesoftista (http://www.tradesoft.fi) ja se on laadukas kotimainen mosfet jossa on muun muassa tulinopeudensäätö. Kooltaan normaalifettiä isompi mutta mahtui kuitenkin hyvin G3:n takatukkiin litteytensä vuoksi.


Mosfet. Akkuliittimenä XT60.

Mosfetin asennuksen vuoksi rataslaatikon johdotus meni uusiksi. Johtoina on käytetty Lonexin johtoa - samaa jota gearboxin sisältä löytyi muutenkin. Liitäntä mosfettiin tapahtuu banaaniliittimin ja akkuliitin on XT60.


Lonex gearbox johdotettuna uusiksi mosfettia varten. Gearboxin johdotuksen liitäntä mosfettiin tapahtuu banaaniliittimillä. Käytän kyseistä liitäntätapaa kaikissa aseissani joten mosfetin vaihto tarvittaessa aseesta toiseen onnistuu helposti.

LIPPAAT

King Arms valmistaa metallisia 70 ja 130 kuulan lippaita - joista 70 kuulan versio ottaa ulkonäkönsä alumiinippailta ja jälkimmäiset mallintaa peltilippaita. Itseltäni löytyy 70 kuulan King Arms-lippaita sekä yksi Marui jonka löysin sattumalta kaupan hyllyltä. Molemmat toimivat hyvin ja ilahdtuttavasti on suunniteltu niin että syöttävät viimeiseen kuulaan asti. Erona lähinnä viimeistely - King Armsin tummanharmaa ja Maruin mattamusta. Ja hinta - Maruin lippaista saa maksaa kaksinkertaisen hinnan.


King Arms vasemmalla, Marui oikealla.

Omat King Arms lippaani ostin Milgearista (http://www.milgear.fi). Foorumijuttujen mukaan King Armsin muovilippaista kannattaa pysyä kaukana. Omia kokemuksia ei ole.

VIIMEISTELY

Ennen varsinaista kokoonpanoa ase sai vielä uuden maalipinnan. Myös tähtäimen ja tulenvalitsimen merkinnät tuli maalattua.


Metalliosat maalattuna. Maalaamiseen käytin Mastonin mattamustaa spray-maalia.


Tulenvalitsimen merkinnät maalattu.


Ase koottuna maalauksen jälkeen. Perinteinen G3A3 vanhalla kunnon nahkahihnalla.

- - - - - - - - - -

Ase on ollut pitkä projekti mutta nyt se on saavuttanut tietyn pisteen ja on täysin pelikuntoinen. Seuraavaksi sitten alkaakin toiminnallisen puolen viilaus ja testaus että kaikki pelittää niinkuin pitää.

Tulevaisuudessa tosin siintää jo muidenkin realsteel-osien sovittaminen aseeseen (mm. tähtäimet) joten ehkä tarina saa vielä jatkoa.

Kommentit

Todella hyvää työtä :) Lisää lisää! Jaksaispa itekkin vääntää jotain blogin tynkää myös. _b!

Hienoa luettavaa hienosta vähän erikoisemmasta aseesta! :)

Mahtavaa! Tällasia lisää. Oikeen antoisaa luettavaa. :)

Päivitetty (sisäosat).

Huomaa! Sinulla ei ole oikeuksia kommentoida tätä uutista, Kirjaudu vastataksesi.

Vaasa Airsoft Association on airsoft -pelaajille suunnattu yhdistys, jonka tarkoituksena on parantaa ja tukea airsoft -harrastusta Vaasan alueella.

Yhdistys aloitti toimintansa 2010 ja seitsemän perustajajäsenen voimin lähdettiin miettimään miten alueen airsoft harrastusta voitaisiin parantaa. Yhdistys solmi myös yhteistyösopimuksia Suomessa toimivien airsoft ja siihen liittyvien liikkeiden kanssa, jotta yhdistyksen jäsenet voisivat ostaa tuotteita kyseisistä liikkeistä alennetuun hintaan.

Vaasa Airsoft Association, tai tuttavallisemmin VAA, on pelaajille suunnattu järjestö, johon kaikki ovat tervetulleita. Jos haluat olla mukana toiminnassa, liity mukaan!

Terveisin, Vaasa Airsoftin hallitus